Aamulla, kun olin yksin hereillä, hiljokseen siivoilin kaikki eilisen elon jäljet. Sievää ja somaa syntyi ja vähän asetelmiakin tuli katseltua sillä silmällä...
(Jos lakkaa satamasta, pitää hakea - ei lakkaa satamasta vaan pihlajanoksia maljakkoihin)
Sitten kun muut eivät nousseet niin kömmin minäkin toviksi takaisin vinttiin Heikin kainaloon.
Kun tulin uudestaan alas puolta tuntia myöhemmin, näytti olkkari tältä ja pienet olivat kovin ylpeitä itsestään, kun olivat "melkein kuivanneet" tietsikkapöydälle kaatuneen veden:

Pietu meni Okkilaan peli-iltaan.
Tiiti nukutti pienet.
On syöty, oltu ja eletty.
Arkea.

Joku paljon kokkaava voisi antaa minulle uuden kyljysohjeen.
Maistoin tänään kiinalaisella soijalla ja mustapippurilla ja hyvää tuli, mutta olisi kiva kokeilla ensi kerralla jotain uuttakin.

Kahdenkeskistely teki hyvää, mutta tänään on sitten kyllä ollut kovin vätystynyt (krapulainen?) olo koko päivän.
Lähinnä vain pelaillut lasten kanssa. (Jesse myös päiväkylässä)
Nyt pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja pykätä päivällinen.
Kuvassa eilisen eineet:

Lapset lähtivät ja ihan kohta lähden minäkin.
Pitää vain laittaa esille ensin muutama kuva.
Lovasta on tullut iso - niin iso, että osaa tehdä jo kiellettyjä ja vaarallisia!

eli rieskat unohtuivat aamulla liian pitkäksi aikaa uuniin: Tuli krieskoja - rieskakorppuja.

Muuten aamu on soljunut sujuvasti. Lova oli yötä ja silti olen ehtinyt normikotihommat ja käväisemään Keijolassa (viemässä niitä korppuja ja vahtimassa Hermannia sen aikaa kun äitinsä kävi suihkussa).

Nyt on ohjelmassa seuravaaksi tovi kotitöitä, sitten Lova päikkäreille, sitten työtöitä, minkä ehtii, lounas kolmelle pienimmälle, pienten vienti Mimmilään, Keijon ja Hermannin haku Keijolasta (ovat tulossa mökkihöperöiksi, joten lupasin lounaan kaupungissa, vaikka tili ei oikeastaan moista extravagancya juuri nyt sallisi), kaupunkiin työkeikalle ja asioille (mm. Anvia, Alko ja yliopiston kanslia), Pietu nouto Oravaisista, takaisin Vöyriin, patjojen yms kuskausta ja SITTEN vapaalle:

Meillä on tänään Heikin kanssa lapseton ilta ja yö (Pikkuväki yöpyy Okkilassa); ostettiin jo pihvit valmiiksi.
Niiden kanssa salaattia, lankkupottuja ja punaviiniä.
Illan ohjelmassa Monogamy-peliä ja ehkä jokin leffa.

Blogikuvassa pieni yökyläilijä pyjamassaan ja samaisen tyypin aamupala.

Tuosta aamupalasta tuli mieleen jotain, mitä Motoko taannoin huomautti. Suomalaiset elintarvikkeet OVAT kalliita. Se on totta ja sattuu kipeästi moneen pienituloiseen. Mutta Suomessa on myös ilmaista luksusta jokaisen ulottuvilla. Metsämarjat ja sienet maksavat Japanissa maltaita.
No way että tulotasoltaan alempaan keskiluokkaan kuuluva voisi vauvoilleen moisia aamiaiseksi syöttää tai leikki-ikäiset niitä rajoittamatta välipaloikseen napsia!
Meillä se arkipäivää.