Toukokuu 2017
Ma Ti Ke To Pe La Su
 << <   > >>
1 2 3 4 5 6 7
8 9 10 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
29 30 31        

Onko Miss Fortuna epälooginen tuomioissaan?

Motoko ja äiti tulivat ja menivät. Kävivät myös uudessa Mimmilässä sekä Keijolla kotona.
Minä lorvin koneella ja naputtelin lorvinnan lomassa laiskasti (nipinnapin) päivän kiintiön täyteen.
Epäilen kyllä että sanamäärä kutistuu oikoluvussa puoleen, mutta sehän on sitten sen ajan ongelma...

Päivällinen syötiin verannalla. Kesä lähenee loppuaan joten pitää nautiskella valosta ja lämmöstä vähän "talteenkin." Muonituksen jälkeen UNO-korteilla pelatussa vakavassa uhkapelissä Tiitillä ja Heikillä kävi huono tuuri (***) ja minä voitin itselleni lisää lorvimisaikaa, minkä käytin Jeren kanssa pusikoita koluten.

Pelastimme rikkaruohojen keskeltä joitain orvokkeja vaasiin asti.
Kuvissa pikkufloristi kukkia asettelemassa ja valmis asetelma valmiina kaapin päällä:

Nyt odottelen, että Heikki saa häviönsä siivottua (Hävinneet siivoavat ruoan jäljet ja imuroivat The Thönön eli kyse on todella Vakavasta Uhkapelistä) ja sen jälkeen hän, minä ja kaksi pienintä lähdemme kalaan. Jere on vipissyt odotusta puoli päivää.

(*** Sanotaan, että samalla ihmisellä ei voi koskaan olla onnea sekä pelissä, että rakkaudessa, mikä selittää sen miksi Heikki aina häviää.
Jos on saanut MINUT, niin Miss Fortunalta ei tietenkään enää heru?
Heikki hyväksyy tämän selityksen näiltä osin, mutta väittää silti ettei voi millään ymmärtää, että miksi MINÄ sitten aina voitan?
&amp;#59;&amp;#41; )

Pysyvä linkki 19.08.2010 17:22:28 , kirjoittaja satu Sähköposti , 626 katselua, Viipaleita, 2 kommenttia »

Mummiaalisia hemmotteluita

Käyn (toistaiseksi) aamuisin Keijon ja Hermannin luona ennen kuin alan omiin töihini.

Se on mummiaalista hemmottelua, jotta Minttu saisi rauhassa syödä aamiaisen ja käydä suihkussa. Tai vaihtoehtoisesti, jos Hermanni nukkuu, ehdin tovin autella kotitöissä, vaikkei niitä nyt niin kovin siellä ole kertynytkään

(Pieni asunto ja paljon tätejä, enoja ja kamuja jotka kisaavat siitä kuka saa olla eniten avuksi lapsivuodeaikana).

Ennen muuta se on kuitenkin mummiaalista hemmottelua toisin päin: Hermanni on selkeästi aamuisin virkeimmillään ja jaksaa "jutella" mumminsa kanssa. Luksusta! Tiedän että jokaisella äidillä ja mummolla on maailman kaunein ja älykkäin lapsi&lapsenlapsi: SILTI jaksan ihmetellä miten sosiaalinen ja kontaktinhakuinen Hermanni jo reilun viikon iässä on.

Tänään poimin sitten Hermannin ja Keijon kyytiini Tönölle.
Äitini ja veljen vaimo, Motoko, ovat tulossa kylään.
Näin saavat hekin kumartaa Ihmettä.

Tagit: hermanni
Pysyvä linkki 19.08.2010 10:11:17 , kirjoittaja satu Sähköposti , 1258 katselua, Viipaleita, 4 kommenttia »

Valkoisen ruusun koodi

Pitääkö jokaisen kukka-asetelman olla uniikki ja hyperluovuuden ilmentymä ynnä muuta sellaista? Vai saako joskus "toistaa samaa" kukkienkin kielellä? Vai onko se edes mahdollista sillä eihän kahta samanlaista kukkaa ole?

Jos joku muistaa niin vanhoja niin minulla oli paikallisesta marketista ostettu (Mikaelan luoma?) asetelma yöpöydälläni muutama viikko sitten ( http://www.viipaleita.net/blog/satu/index.php/2010/08/02/levoton-mummeli-pikapaeivittaeae ).
Tänään kun sitten kävin iltasella kaupassa niin poimin sieltä vaippojen sun muun romanttisen ohella Keijolaan viemiseksi myös kimpun kukkia.

Voisin luritella pitkät pätkät siitä kuinka aamulla käydessäni siivosin roskiin loput vanhoista (Hermannin synnyttyä lahjaksi saaduista) kukista ja jo silloin jutteloimma, jotta uutta kaunista pitäisi saada.
Se on totta, mutta vain osatotuus.
Totta on nimittäin sekin että minulla oli taka-ajatus.
Se taka-ajatus oli, että pihistän kimpusta kaksi valkeaa ruusua itselleni ja saan oman yöpöytäni yhtä nätiksi kuin aiemmin.
Ja näin tein.

Tuo on niin, niin sopiva minun silmilleni. Sen vienoon tuoksuun on hyvä nukahtaa ja sitä kohti on hyvä aamulla silmänsä avata:

Kukkien kielellä kaksi kappaletta mitä vain kukkaa tarkoittaa "Haluan tavata sinut uudestaan."
Ruusu tarkoittaa tietenkin rakkautta ja valkoisena se edustaa muun muassa kuuta, Lunaa sekä valoa.
Voiko sopivampaa kukka-asetelmaa mummelin yöpöydälle Lylen kuvan viereen ollakaan?

Ja illan viimeiseksi blogikuvaksi lasten äärimmäisen epätervellinen ja hillittömän herkullinen iltapala.

Enpä muistakkaan milloin meillä edellisen kerran olisi ollut köyhiä ritareita! Heikki sai omansa kerman sijaan kauravaniljakastikkeella ja tiesi tasan tarkkaan milloin hän oli edellisen kerran moista ruokalajia maistanut:
Ei koskaan.

PS. Sain vihdoin ja viimein leikattua ne vanhat filtit joista tulee lastenhuoneen uudet päiväpeitot. Huomenna menee varmaan kokonaiset 10 minsaa niiden ompelussa. Talk about antikliimaksi!

Tagit: ruoka, sisustus
Pysyvä linkki 18.08.2010 22:05:41 , kirjoittaja satu Sähköposti , 765 katselua, Viipaleita, Jätä kommentti »

Veronan rakastavaiset: Romeo ja Muumio

Kirjoitin tavoitemäärän sanoja. Tasan tarkkaan sen. Ihan vikaksi lisäsin yhden adjektiivin, jotta meni tasan eikä yhtään yli. Huomenna jatkuu.
Tätä vauhtia valmistuu ajoissa ja on laadultaan jotain hemmetin huonon ja kurjaakin kurjemman väliltä, mutta hitot siitä: Tili turruttaa taiteellisen integriteetin.
Itseasiassa pankkitilini saldo on tällä hetkellä niin pieni, että vaatimatonkin tili lyö oitis hengiltä kaiken mahdollisen literaalisen kunnianhimon.
RIP

Sen adjektiivin ja viimeisen pisteen jälkeen siivosin Tiitin kammarin. Periaatteessa tyttö siivoaa sen itse, mutta aina joskus täsmäisken Andyllä eikä tuo sitä pahakseen pane. Virnuili vain kun tuli kesken urakkani koulultaan ja näki minut peppu pystyssä puuskuttaen jynssäämässä lattialistoja: " Ai NOINKO huono päivä vai?"
&amp;#58;&amp;#112;

Yksi kiva uutinen on varmistumassa: Lähdemme 12.9 (eli päivää Hermannin ristiäisten jälkeen) Heikin kanssa reiluksi viikoksi Veronaan, Italiaan.
Heikki lähtee työkeikalle, minä lorvimaan.

Mitä teille tulee mieleen Veronasta?
Kun minä kuulin mahdollisuudesta ekaa kertaa mietin heti oopperaa ja Veronan rakastavaisia: Romeota ja Juliaa.
Paitsi että meidän tapauksessamme se tietenkin on pikemminkin Romeo ja Muumio?
On siellä toki sitten muutakin: Via Sottoriva, Giardino Giusti, Galleria d?arte moderna Palazzo Fort ja vaikka mitä.
Oikein, oikein mielelläni olen siis lähdössä.

Nyt ruokaa laittamaan.

Pysyvä linkki 18.08.2010 15:13:46 , kirjoittaja satu Sähköposti , 723 katselua, Viipaleita, 7 kommenttia »

Pula-aikoja monella tasolla

Olisin leiponut aamiaiseksi rieskoja, mutta ohrajauhot olivat loppu.
Itse asiassa vähän kaikki alkaa olla loppu. Pikaisella vilauksella huomasin, jotta ainakin sokeri, raesokeri, kardemumma, durumvehnä, ohra- ja ruisjauhot, vaalea siirappi ja 120 muuta pikkuasiaa puuttuvat perusvarannoista.
Joku (minua tarmokkaampi) saisi tehdä siis kunnon inventaarion köökin kaapeissa ja joku (minua varakkaampi) saisi käydä kaupassa korjaamassa ko. inventaariossa esiin tulevat puutteet.

Rieskojen sijaan tuli sitten valkosipulisämppäreitä.
Niissä ei ole mitään kuvaamista, joten pannaan blogikuvaksi otos eilisistä lasten kanssa leivotuista omppurullista:

Tänään olisi ohjelmassa kotitöitä ja novellia.
Vaikea päättää, kumpi noista hommista tällä hetkellä tylsistyttää enemmän.
Kumpikin liian rutiininomaista. Mummeli kaipaisi jotain vähän haastellisempaa...

Auttaisikohan, jos oikein päättämällä päättäisi, jotta kun työtöiden sivumäärä on täynnä, otan itseäni niskasta kiinni ja alan leikkaamaan ja ompelemaan niitä lasten sänkyjen uusvanhoja päiväpeitteitä?
Minua ei hotsita kyllä sekään juuri nyt yhtään.
Ajatuskin ompelukoneesta ...:eiei:

Mutta ehkä sitä piristyisi, kun näkisi saaneensa vaihteeksi jotain aikaankin?

Tagit: leivonta
Pysyvä linkki 18.08.2010 08:09:40 , kirjoittaja satu Sähköposti , 638 katselua, Viipaleita, 7 kommenttia »

<< 1 ... 489 490 491 492 493 494 495 496 497 498 499 ... 978 >>