mutta ei kai blääheistä bläähein kumminkaan.
Pitää olla kiitollinen "edes" siitä.
("Edes" on lainausmerkeissä, koska niin tyhjä en sentään ole, ettenkö tajuaisi, että oikeita kiitollisuudenaiheita kyllä on yllin ja kyllin sekä rapiat päälle ja sitä että olen voimattomuudessani vähintäänkin pateettinen , mikäli lempeästi vältellään sanaa "kuvottava".)

Oskulla takana haasteellinen yö ja mummelin ajatukset pörräävät siellä sen, mitä nyt ylipäätään siiviilleen suostuvat nousemaan. Räpiköivät ainakin...

Kotona vähemmän haasteellista; pienet mummilla hoidossa (Nikon ja Lovan ohella Rikukin iltapäivän. Pojat lähtevät illalla, Lova jää yöksi), Tiiti lenssussa, Heikki ylityöllistettu tuplavuorossa, Mii töissä, samoin Pietu Mehiläisessä käytyään, Tonia koulullaan, Marko maalannut yläkerran aulaa ja portaikkoa, minä ollut jotenkuten olemassa ja niin&näin edelleen&päin.

Kuvassa postin tuomat yllätykset pikkueskarilaiselle.
Kiitokset Arjalle ja Ristolle!