Illansuussa pienten mentyä epänukkumaan eli plaramaan pedeissään kirjapinoja ja kuiskimaan pikkuihmisten suuria asioita keskenään, minä raivasin vähän taloa ja tuumailin sitä&tätä ja vähän tuotakin ihan ok mielialalla.
Pari viestiä ja puhelua ja maailma keikahti jälleen tutusti vinksalleen.
Ei auttanut edes pyykkivuoren silitys ja nauhalta katsottu Taran elämä sekä Criminal Minds.

Tänään minä en pidä itsestäni.
Ollenkaan.