"Minä ainakin tulen teille yöksi!"
Näin ilmoitti Riku, kun Heikki meni hakemaan iltapäivän siellä leikkinyttä Jeremiasta.
Mitäpä siihen sitten... Toki saa aina mummolaan tulla!

Kuvissa otoksia Rikulasta eli Puupään uusi talviresidenssi.
Saa toki olla pihahäkissäkin vielä välillä, mutta tuohon noin 10 neliön talvimajaan muuttaa sitten pakkasten tullen. On maalattiaa, puulattiaa, betonia, koloja ja pesiä missä asustella ja olostella. Mm. vanhasta arkusta tehty heinämaja yösijaksi...
Vähän kuin vampyyrilla?

Ja perään joitain kuvia pienistä verannalla.
On niin, niin kiva kesällä kun verannan läpi kasvaa koivu ja veiressä mm. tuomia.
Ja on niin, niin turhauttavaa tähän aikaan vuodesta, kun se on aina keltaisten lehtien peitossa, vaikka kuinka lakasee...

Ja vikaksi pikaotos päivällisestä. Eli kahdeksan tuommoista annosta tarjolla tänään; broileria, wokkia ja appelsiinikastiketta.

Nyt olisi sitten ohjelmassa vaatehuoltoa; pyykkäystä, silitystä, Heikin vaatelaatikoiden raivaus (käväsen huomenna heittämässä säkin Punaiselle Ristille) ja jos aika ja voimat sallivat, niin eteisen kenkäkaapitkin saisi puhdistaa crockseista, sandaaleista yms. menneen sesongin kengistä.

Nikon Keijo haki jo. Tanja vielä töissä.
Lova ehtii siis "gugittaa" iltapalankin mummilassa.
"Gugi" on Lovan sana sille ainoalle syötävälle, joka on hänen mielestään vielä parempaa kuin sushi - Paula- vaniljavanukkaalle. Ja kunnon mummona minä luonnollisesti pyrin pitämään aina ainakin yhden "gugin" varalla.
Eikös se ollut jotenkin niin että isovanhemmuus on yhtä kuin "licence to coddle"?