Nousee jo savuakin korvista, kun olen tuntitolkulla lukenut Vauhdilla jotain yrittäen ymmärtääkin: Sitä punalangatonta Valtiota ja intialaista filosofiaa (jossa punaisia ja kaiken muunkin värisiä lankoja on kuin isossakin ristipistotyössä konsanaan!)
Ruokatunnilla heitin Keijon ja Nikomannin Nikomannin isälle. Kotiin pääsevät sitten Tanjan kyydissä.
Kohta itse kaupan kautta Andea hakemaan.

Olisko se nakkikääryleitä tuoresalaatin kanssa meille iltaseksi?
Lapsilla on muskari, joten menee vähän liukuvalla ruokailulla tänään.

Sitä ennen kuitenkin Iso kuppi kahvia ja pitkä hengähdys.

Blogikuviksi Ginan eilisiä otoksia Tönön pihamaalta: