Sain aamulla vauhdilla hoidettua juoksevat asiat, ne tympeätkin. (Toivottavasti en unohtanut mitään oleellista.) Ja siitä eteenpäin olenkin sitten hiplannut Marshall McLuhania .

Teen kahdenlaisia muistiinpanoja. Toiseen kirjoitan käsin ja omin sanoin ”punaista lankaa” eli yritän suodattaa esiin sen muistettavan Oleellisen. Koneen notepadiin sen sijaan naputtelen muistiin sitaatteja eli ”herkkupaloja” myöhempää naposteltavaa varten.
Tässä joitain esimerkkejä jälkimmäisistä:

- Mekaniikan kausina me jatkoimme oman ruumiimme fyysisiä ulottuvuuksia avaruuteen asti. Elektronisen teknologian vaikutettua nyt toistasataa vuotta me olemme ulottaneet keskushermostomme koko maapalloa syleileväksi. Olemme häivyttäneet sekä välimatkat että ajan planeettamme osalta.
- Lähestymme nopeasti ihmisen ulottuvuuksien laajentumisen lopullista vaihetta – tietoisuuden teknistä jäljittelyä. Tällöin tietämisen luova prosessi laajenee kollektiivisesti käsittämään koko ihmisyhteiskunnan hyvin samana tapaan kuin olemme jo jatkaneet aistejamme ja hermojamme eri välineiden avulla.
- Jokainen ulottuvuuden lisä, koskeepa se sitten ihoa, kättä tai jalkaa, vaikuttaa koko psyykkiseen ja sosiaaliseen rakennelmaan.
- Aikamme pyrkimys kokonaisuuteen, empatiaan ja tietoisuuden syvyyteen on sähköteknologian luonnollinen lieveilmiö.

- Ihmisen nimi on turruttava isku, josta hän ei toivu koskaan

- Kaikki asiat esiintyvät kehitysvaiheissaan päinvastaisissa muodoissa kuin mihin ne lopulta päätyvät. (Kerrotaan, että perhosta katseleva perhostoukka tokaisi: ”Mokomasta hökötyksestä, ette kyllä minua tapaa!”)
- (Tämä) vastakkaisuus ilmeni jo sangen varhain sähkökäyttöisissä ”työtä säästävissä” laitteissa, olipa sitten kysymyksessä leivänpaahdin, pesukone tai pölynimuri. Työn säästämisen sijasta nämä laitteet antavat kunkin tehdä oman työnsä. Me teemme nyt itse sen, minkä 1800-luku on teettänyt palvelijoilla ja kotiapulaisilla. Tämä periaate pätee sähkön aikakauteen kokonaisuudessaan.
- (Oma ajatus: Miten tämän kappaleen sisältö sopii yhteen sosiaalinen media-horinan kanssa?)

- Ihmiset viehättyvät heti kaikkiin oman itsensä laajentumiin, jotka ovat jotain muuta materiaalia kuin he itse. ( Minä blogiini?) Laajentuman eli itsetypistyksen (pyörän, rahan tms.) aiheuttaa liian suureksi kasvava ärsyttävä (impulssien?) paine. Myös terapia tai mielihyvä (huvitukset, alkoholi, urheilu) voi olla vastaärsyke, joka auttaa keskushermostoa suojaavien elinten tasapainon säilyttämisessä.
- Psalmi 115 väittää että epäjumalien katsominen eli teknologian käyttäminen tekee ihmiset niiden kaltaisiksi.
- Ihminen muuttuu (on muuttunut) konemaailman sukupuolielimiksi, kuten mehiläinen kasvimaailman; hän tekee sen kykeneväksi hedelmöittymään ja kehittämään yhä uusia muotoja. Konemaailma vastaa ihmisen rakkauteen edistämällä hänen toiveidensa ja halujensa toteutumista, nimenomaan antamalla hänelle varallisuutta. (Eräs motivaatiotutkimuksen ansio on ihmisen autoon kohdistuvan sukupuolisuhteen paljastaminen)

- Kirjallisen kulttuurin luomat ihmislaadut ovat paljon yksinkertaisempia kuin tavallisten oraalisten ja heimoyhteiskuntien monimutkaisessa kudoksessa kehittyneet ihmiset. Sillä osittunut ihminen luo homogeenisen läntisen maailman, kun taas oraaliset yhteiskunnat koostuvat ihmisistä, joita eivät erota toisistaan erikoistaidot tai näkyvät merkit vaan ainutlaatuiset emotionaaliset sekoitukset. Oraalisten ihmisten sisäinen maailma on monimutkaisten tunteiden ja tuntemusten ryteikkö, jonka käytännöllinen länsimainen ihminen on jo kauan sitten kuluttanut loppuun tai tukahduttanut sisimmässään tehokkuuden ja käytännöllisyyden hyväksi.

- Sähköteknologian vallitessa tulee koko ihmisen olemassaolosta oppimista ja tietämistä. Jos käytetään vieläkin ”taloudeksi” kutsumamme alan käsitteitä, tämä tarkoittaa, että kaikista palkkatyön muodoista tulee ”palkallista oppimista” ja että kaikki varallisuuden muodot johtuvat tietojen siirrosta.
- Freud: ”Silloin, kun emme onnistu muuntamana jotakin luonnon tapahtumaa tai kokemusta tietoiseksi taiteeksi, me torjumme sen.” ( Oma ajatus: Taiteileminen vähentää torjunnan tarvetta ja näin tekee ihmisestä ehjemmän?)
- Mikäli kaupungin tehtävänä on ihmisen uudelleen muovaaminen tai muuntaminen sopivampaan muotoon kuin minkä hänen nomadiset esi-isänsä saavuttivat, eikö sille koko elämämme tämänhetkinen muuntaminen informaation henkiseen muotoon tunnukin tekevän koko maapallosta ja ihmissuvusta yhden ainoan tietoisuuden?

- Samoin kuin kosketus sivilisaatioon teki barbaarit raivoisan rauhattomiksi ja sorti heidät joukkomuuttoon, samoin teini-ikäinen, jonka on osallistuttava suurkaupungin elämään, vaikka tämä ei voikaan hyväksyä häntä aikuiseksi, sortuu ”kapinaan ilman syytä.” = Heimoyhteiskunnan naapuriksi tulleen sivilisaation haaste on yhä uudestaan osoittanut, että monimutkaisemman kulttuurin sivilisaation synnyttämän psyykkisen energian sade hajottaa yksinkertaisemman yhteiskunnan yhtenäisen talouselämän ja instituutiot.

Oliskos se nyt sitten kahvitauon paikka?