eli kun se kusee niin se kusee ja niin vain on.

Pietun piti lähteä aamulla Antonin kyydillä kouluunsa.
Antonia ei näkynyt eikä kuulunut joten päätimme säästää aikaa ja kuskasimme (Keijo, Nikomanni, Ande ja minä) pojan kyydissämme Vaasaan - ehtisivät nopeammin, kun ei tulisi Vöyrin mutkaa. Aikanaan A oli sitten Peepun kyytiinsä poiminutkin - ja kääntynyt muutaman kymmenen kilsan päästä takaisin Vaasan kun oli pahoinvoiva.

(Toivon totisesti että oli kyseessä melkein kuolemaksi oleva mutta tarttumaton vatsatuati, sillä ajatuskin siitä että oli ehkä silkkaa krapulaa saa niskakarvani pystyyn ja kulmahampaat kasvamaan. Ja toisaalta ajatus tarttuvasta vatsataudista kiertämään meidän laumaamme Vöyrillä puhkoo kaikki lähiviikkojen suunnitelmat... ja nostattaa raivon sijaan kylmän kauhun hien.)

Normisti tuo yhden päivän missaaminen ei olisi mikään maailmanloppu, mutta tämä onkin taksvärkkiviikko ja Pietun synttäriviikko ja Vasa by Night - viikko joten poika oli suunnitellut muutenkin palaavansa koulultaan jo keskiviikkona. Ajoissa viemään Antonian (ei siis Antonia - huomaan sekaannusvaaran, mutta ne todellakin ovat kaksi eri henkilöä eri puolilta Vaasaa: 20 vuotias nuori mies Anton ja 16 v kaunis neito Antonia. ) ulos kaupungille juhlimaan sweet seventeeniä.
Nyt ei sitten tiedä oikein mitä tekisi.

Iltajunalla Kokkolaan ja sieltä jonkun sisarukseni tai jomman kumman vanhempani heittämänä Teerijärvelle ja sitten keskiviikkona bussilla takaisin?
Yli sata euroa matkoihin, jotta voi olla puolitoista päivää koulussa?

(Se hemmetin koulu maksaa muutenkin maltaita, mistä ei tietenkään saisi valittaa, kun on niin hienoa kun tuon ikäinen on innostunut koulustaan. Enkä minä kotona valitakaan, enkä ääneen, mutta ehkä nyt hetken tänne näin, kun olen aika varma ettei kukaan kotoa tätä asiattomuutta jaksa lukea. :ninja

Toinen vaihtoehto on että P soittaa koululleen ja pyytää luvan "lintsata" loppuviikon ja suorittaa rästissä olevan Ensiapu Kakkosensa ja arbetsskyddkurssinsa Vanhassa Vaasassa, missä ne kuulemma pyörivät parhaillaan. Tämä kuulostaa periaatteessa hyvältä, mutta siihen sisältyy se, että P joutuisi roikkumaan kaupungissa 8-9 h joka päivä parin tunnin kurssin vuoksi. Ei tietenkään saisi olla skeptinen, mutta silti epäilen, että se johtaisi siihen että Antoniallakin tulisi lintsaustunteja...

Ja kolmas vaihtoehto on...
Onhan noita. Kaikki ärsyttäviä.

Yksi iän tuomia hyviä juttuja kuitenkin on, että vaikka kusikoski lorisee, niin oikeasti ei jaksa edes hermostua. On se jotenkin hemmetin onnekasta kun pahimmat asiat mielenpielessä ovat tuota suuruusluokkaa. Eikös?

Itsellä ollut McLuhania työn alla jotakuinkin koko päivän.
En jaa kaikkia ajatuksiaan. Osa niistä on snobistisia ja kertovat kulttuuritaustan rajoitteista.
Ja osa ei selvästikään ole kestänyt aikaa.
On niitäkin joita pidän (itse nyt snobitsisesti?) keskeneräisinä ja sellaisina mitä McLuhan itse voisi arvostella "narkissosmaisiksi"
Mutta yhä kaikki iso (isoin?) osa tekstistä on täyttä timanttia vielä 45 vuotta julkaisunsa jälkeen!
Ja tapa kirjoittaa on kaikessa skitsofreenisuudessaan kerrassaan herkullinen.
Mummeli nauttii.