Heitettyäni Keijon ja Hermannin kotiinsa, poimin lapset Mimmilästä ja otin Lovankin, kun neito siellä kerran oli.
Tuumailin tovin samalla kun pykäsin päivällistä ja siinä vaiheessa, kun väki (Minä, Heikki, Wilma, Jere, Tanja, Ande, Lova, Keijo, Hermanni, Tiiti ja Osku) kerääntyi syömään, minulla oli The Suunnitelma valmiina:

Pidän Lovan yli yön, jotta vanhempansa saavat kunnolla toipua ja menenitse huomenna vasta puolilta päiviltä töihin.
Eli aamun hoidan pikkuisia ja teen kotitöitä sen mitä ehdin.

Kaupunkiin lähden ajelemaan siinä vaiheessa, kun Keijolla alkaa omalla koulullaan tunnit. Näin hänenkään ei tarvitse vauvan kanssa sinne etuajassa turhaan päivystämään.

Mii tulee sitten puolestaan meille muksuja (Lovaakin, sekä tietysti Rikua myös) vahtimaan puolilta päiviltä viiteen (ja Marko jatkamaan pihansiivousta siitä mihin Osku ja Heikki tänään pääsevät) ja sen jälkeen olenkin jo takaisin tai Heikki takes over.
Näin Tanjalle jää aikaa sekä toipua, että viimeistellä esseensä.
Toivottavasti.

Vähän on sellainen pallottelijaolo - monta palloa ilmassa yhtä aikaa.
Mutta samalla myös hyvä olo: saan "ylimääräistä" Lova-aikaa ja ihanan pienen prinsessan kainaloon yöksi.

Kuvassa Lovaneiti auttamassa tämän päivän päivällisperunoiden kuorimisessa: