Nukahdin eilen illalla telkun ääreen yrittäessäni katsoa Tiitin seuraksi BBtä.
Niinpä sitten heräsin ihan väärään aikaan - aamuyöllä.
Ja päivän vireystaso onkin sitten moisen yökukunnan jälkeen iloisesti v****rallaa.
Väsyttää, mutta siedettävästi.
Ketuttaa, mutta kohtuullisesti.
Onneksi töissä tänään rauhallista. Voi lorvia jos siltä tuntuu, eikä mikään siihen kaadu.

Iltapäivällä lopetan vähän etuajassa ja tapaan kaupungilla bussilla tänne tulleet Tiitin, Keijon ja Hermannin (ja ehkä siskonlikkani, Marikan, jos saan hänet kiinni). Kun kotona ei pieniä, voin hyvällä omallatunnolla venyttää päivää kaupungissa ja viedä nuo rakkaat vaikka jotain syömään tai kirpputorille.
Arvokasta sekin. Sitä kuuluisaa bondingia (ja sushia).

Huomenna sitten kotityöpäivä.