Aamulla, kun olin yksin hereillä, hiljokseen siivoilin kaikki eilisen elon jäljet. Sievää ja somaa syntyi ja vähän asetelmiakin tuli katseltua sillä silmällä...
(Jos lakkaa satamasta, pitää hakea - ei lakkaa satamasta vaan pihlajanoksia maljakkoihin)
Sitten kun muut eivät nousseet niin kömmin minäkin toviksi takaisin vinttiin Heikin kainaloon.
Kun tulin uudestaan alas puolta tuntia myöhemmin, näytti olkkari tältä ja pienet olivat kovin ylpeitä itsestään, kun olivat "melkein kuivanneet" tietsikkapöydälle kaatuneen veden: