lapset (ja Heikki) nukkumaan ja köökin pöydälle herääjiä odottamaan pino vastapaistettuja valkosipulisämpylöitä.
Selkeästi siis parempi vaihe noin kodinhoidollisesti.
Hyvä on Keijon tuosta päivällä jatkaa.

Koululla puolestani olen paukuttanut pari tuntia kässäriä. Pahassa kohdassa yhä, mutta tyhjensin itseni wordiin, joten antaa täällä asian olla...

Nyt pitäisi toviksi töihin ja sitten taas vaihteeksi venäjää.
Jos aika vain riittää niin Adornoa jälkkäriksi.
Rutiinit rulettaa.

Koululla parhaiden proffien keskuudessa kytee kapina. Terveitä tuulia. Mielenkiinnolla odotan mitä moisesta akateemisesta kansalaistottelemattomuudesta seuraa.
Sympatiat tarmokkaiden tiimin puolella...

(Palaan tähän asiaan joskus paremmalla ajalla ja jahka olen tuumaillut loppuun voinko vahingossa kirjoittaa jotain kapinallisia vahingoittavaa - jos voi niin en asiaan sitten enää palaakaan, koska kuten jo sanottua, sympatiani tuossa sodassa ovat kapinallisten puolella.)