Ilmastonmuutoksen myötä maaliskuu siirtyi aikoinaan kevätkuukausista kipukuukausiin. (Vrt vuosi 2007, jolloin helmikuu tuli vasta maaliskuun loppupuolella)
Silti maaliskuu on yhä ensimmäinen valon kuukausi. Se herättelee henkiin - muistuttaakseen sitten että hengissä ei ole niin kovin kivaa.

Fyysisesti maaliskuussa jaksaa paljon enemmän kuin vaikka kuukautta tai kahta sitten. Henkisesti sen sijaan vaelletaan yhä hyhmässä.

Niinpä minä opiskelen, kirjoitan, käännän sekä siivoan. Ja odotan.
Sen jälkeen siivoan, käännän , kirjoitan sekä opiskelen. Ja odotan.
Missään noista ei ole kovin paljon bloggaamista.
99% ikäisistäni naisista voi kuitata perään, että "Been there, done that"
Se vika prossa ei ole jostain syystä kääntänyt.

Ei edes odottamisessa ole blogattavaa, sillä en suinkaan Odota vaan vain odotan.
Olen nimittäin jostain saanut päähäni, että maaliskuun jälkeen tulee huhtikuu ja ajattelin elää sinne asti katsoakseni onko noin vai onko jotenkin muuten.
Mahdollistahan toki on sekin, ettei maaliskuu lopu koskaan?
Tai että sen jälkeen tulee suoraan lokakuu?
Ikinä ei voi ihan varmasti ennalta tietää?