merkkejä 77 582, rivejä 1031.
Siinä mennään nyt ja pakko myöntää ettei helpolla heru.
Päivällä oli välillä niin ahdistunutta touhua, että piti paeta sättiin ja sieltä käsin lisätä sana väliin, toinen toiseen. Kaivelen mielenpielestä semmoisia asioita, joita ei ole kaivettavaksi tarkoitettu; itken, nauran ja väliin kiroankin.
On joitain lauseita joihin olen tyytyväinen. Ikävä kyllä niiden lauseiden välissä on aina kymmenittäin sellaisia, jotka ovat suoraan sanoen ahterista - noin niin kuin literaaliselta kannalta ajatellen.
(Reine osaisi sanoa tuon varmaan hienomminkin. Jotenkin niin kuin esim "etteivät ne esteettisesti saatikka aktuaalisesti täytä merkityksensiirtofunktiotaan toivotulla tavalla"?)

Kaikkeen sitä ihminen alkaa.
Viiranneekohan minulla päässä vai päässä?

Muuten normipäivä; äitelöintiä, kotitöitä nimeksi, ollostelua loput.
Vielä nyt illansuussa tovi jos toinenkin muiden semmatöiden lueskelua punakynä kädessä.

(Homma, jota inhoan, osin siksikin koska olen enemmän kuin umpiläptyystintietoinen, ettei omasta työstäni opponoinnin jälkeen ole jäljellä kuin ruodot)