| « Kun kissa on poissa niin kalat hyppii pöydällä? | Laita lähteet keskustelemaan keskenään » |
Sisäinen revittelijäni kituu ja kärsii
Sisäinen revittelijäni kituu ja kärsii
On niin paljon sellaista, mitä haluaisi tunkea semmatyöhön, mutta mikä ei sinne kuulu: Kuten esimerkiksi sujuva kieli, elävät kielikuvat, puhuttelevat välihuomautukset, mielenkiintoiset anekdootit ja niin edelleen.
Ja vaikka minä semmahtelen otsa rypyssä (niinkuin kunnon ihmiset konsanaan) niin moiset hyppäävät silti kirjojen sivuilta ja mielenpielen perukoilta tajuntaan tuon tuostakin.
Päässä alkaa olla tunkua.
Räjähdyksen estämiseksi (viivyttämiseksi?)päästän yhden sitaatin verran painetta tänne.
"The study of Ethics may make us wiser,
but we must not expect it
to make us in any other resepct better"- C.D Board 1930.
Tajuatteko, miten SATTUU kun ei sovi laittaa tuota semman siihen kohtaan, missä selitän miten se että kognitiivisesti mahdollisesti moraalintajussaan ylemmällle askelmalle edennytkään ei suinkaan automaattisesti toimi moraalitajunsa mukaan?
5 kommenttia
Miksi sujuva kieli, elävät kielikuvat, puhuttelevat välihuomautukset ja mielenkiintoiset anekdootit eivät kuulu semmatyöhön?
Ilmeisesti semmatyöhön kuuluu sama asenne kuin intialaiselle puuvillapellolle - ei sovi että työ on hauskaa (Verta, hikeä ja teepaitoja -dokkarista).
No, okei, kyllä siitä työkin kärsi, mutta tapa millä ensimmäinen puuttuminen esitettiin...
Niitä kivoja juttuja saa tehdä vasta sitten kun on guru.
Mähän luonnollisesti olen MELKEIN Guru itsekin.
Puuttuu enää laskujeni mukaan vielä 10934752345 oivallusta ja 1853 artikkelia...
Sitten gurahdan ja saan taas alkaa kirjoittaa sellaista tekstiä jota jaksaa lukeakin ilman että joku pyssyllä uhaten pakottaa.
Barthesia muuten lukenut tänään ja miettinyt kovin sinua. Sillä on paljon sellaista (Tekijän kuolema jne) millä voisit paukutella "oikeaoppisia" päähän kun puhutaan kirjallisuudentulkinnasta.
Saa se Tiitikin Barthesin lukea...
;-)
