eli kirjoitan kuin liisterissä, jokaisen sanan alustasta väkisin irti kiskoen. Ja jokaista sanaa pitää vielä tovi tarkastellakin, jotta kelpaako se sellaisenaan vai onko kiskontaprosessi vaurioittanut mokoman.
Sana kerrallaan kuitenkin eteenpäin.
Hitaasti, mutta epävarmasti.
Deadlineen vajaa viikko.

Mailiin sen sijaan ropsahti haastattelupyyntö, johon vastaaminen voi olla hauskaakin.
Tässä siitä lyhyt oleellinen pätkä:

"... ja suunnittelen seuraavaan lehteemme artikkelia painonhallinnan ja seksuaalisuuden välisestä yhteydestä. Jutun kärkenä on "Onko koolla väliä?" Toisin sanoen tarkoituksena on käsitellä sitä, miten ylipaino vaikuttaa omaan seksuaalisuuteen ja seksielämään. Vai vaikuttaako se ylipäätään? Etsin artikkelia varten muutamia nimettömiä haastateltavia, jotka kertoisivat omista kokemuksistaan. Nyt kaipaisin sellaista haastateltavaa, jolle seksi ei ole painokysymys. Toisin sanoen ihmistä, joka tuntee olonsa seksikkääksi missä tahansa painossa..."

Tarpeetonta sanoakaan, jotta suostun haastatteluun. Ensinnäkin teen itse niin paljon haastatteluja ja tiedän millaista tuskaa välillä on löytää sopivia vastaajia, että koen myöntymisen suorastaan kansalaisvelvollisuudeksi. Ja toisekseen aihe on itsekin kiehtova.

Painoni on tippunut noin 60 kiloa siitä, mitä se oli enimmillään. Lenkkeily (ynnä muut sellaiset sekopäähommat) on helpompaa ja solumyrkyistä luopumisen jälkeen voimiakin riittää entistä enemmän.
Mutta miten se on vaikuttanut seksuaalisuuteen?
Äkkispäätä on vaikea keksiä minkäänlaisia vaikutuksia...
mutta ...
ja mutat sitten sinne haastatteluun.