Tuo on sen kirjan nimi (kirjoittajana Renate Dorrenstein) jota Reine äsken kertoi lukevansa.
Iski oitis vilpitön ja rehellinen kateus.
Itselläni työn alla Marxin talousteorian kertausta…
Jotakuinkin epistä?
*ISO IRVISTYS*

Toisaalta ennen tuota Marxia on ollut ihan hyvä aamu.
Lähdettiin kotoa hiukan tavallista aiemmin, jo 6.15. Niin ehdin Anden ja Pietun heitettyäni (ekan töihinsä ja tokan kuntosalille) ajoissa aamu-uinnille ja hydrobicciin. Jälkimmäiseen olen monena aamuna ehtinyt sopivan sopimattomasti loppuvenyttelyihin. Ne toki mukavia, mutta epäilen että vaikka kuinka mummelia venyttää ja vanuttaa niin liikunnalliselta teholtaan se ei vastaa puolen tunnin rehkimistä painot jaloissa ja käsissä.
Vetistelyn (siis uinnin ja jumpan) jälkeen ehdin jopa kampaamaan hiukseni (homma, jonka usein unohdan kiirehtiessäni puoliksi märkänä ja vaatteet vinksin vonksin päälle kiskottuna aamu-uinnilta milloin minnekin) ennen kuin kiirehdin yhteen työpalaveriin.

Pomo palvasi meitä orjiaan tänään keskustassa kahvilassa ja olin yhtä mieltä muiden kanssa siitä, että viikko/kausi/loppuelämä -suunnitelmien tekeminen on paljon mukavampaa silloin kun saa juodoa kahvinsa isosta tyylikkäästä posliinimukista työpaikan kierrätyspahvikuppien sijaan ja varisuttaa tuoreiden croissantien muruja papereille ja läppäreiden näppäimistöille.
Vielä kun noista palavereista voisi kokonaan tiputtaa ne työjutut pois niin…

Ja hyvänä hyvän päälle ehdin ennen koululle tuloa vielä käväisemässä Sinooperissa hakemassa niitä puuttuvia käsijalkapuunappeja kortteihin ja vähän muuta sälää lasten jouluaskarteluihin.

Kaikki oli siis suhteellisen ok, kunnes iski toi vihertauti Reinen kivoimmista kirjoista.
Nyt mulkkaan koulukirjapinoa ja kyselen siltä, että ”Hittoakos noin tylsille näytätte?”