Tiedä nyt löytyikö sitä tolkkua. Illan ja osan yöstäkin kumminkin puursin (Tauko vain pyykin silitykseen samalla kun katsoin Heikin kanssa Diilin, hän kun halusi keskustella siitä.) ja jotain sain selville ja vielä enemmän jäi selviämättä.
Tällä hetkellä pähkinänkuoressa kuvittelen, jotta

- Henri Louis Bergson oli hilpeä, älykäs ja henkilökohtaisella tasolla hyvin suoraselkäinen ja rohkea ukkeli, joka uskoi keston intuitioon (individual self of the intuitive knower, intuition of duration), avoimeen moraaliin, dynaamiseen uskontoon, élan vitaliin (elämän hyökyyn) ja epädarwinilaiseen l’evolution creativeen.

”We do not experience the world moment by moment but in a fashion essentially continuous”

and intelligence are fictions (myths) in which the personality betrays itself.”

- John Dewey oli vähemmän hilpeä pragmaatikko, kasvatuspsykologi joka tykkäsi työntää aidon asiantuntevan nokkansa joka paikkaan (Minulla on herkkä kohta sydämessäni yhteiskunnallisesti kantaaottavia filosofeja varten) ja joka ei ei kieltänyt vain mielen ja ruumiin dualistisuutta vaan myös kaiken paitsi fuktionaalisen tai kontekstuaalisen eron
faktan ja arvon
keinojen ja päämäärän,
ajatuksen ja aktin,
organismin ja ympärisön,
ihmisen ja luonnon,
yksilön ja yhteisön välillä. (Niinku että niinku... TÄH?)

Deweyn lemppareita olivat epistemologinen ja moraalinen fallabilismi, kasvun käsite ja demokratia.

”Kasvatus on laboratiorio, joka tarjoaa mahdollisuuden koetella filosofisten käsitteiden pragmaattsita toimivuutta dmeokraattisen kulttuurin rekannusaineena.”

- Alfred North Whitehead oli englantilainen matemaatiko, josta tuli yhdysvaltalainen filosofi (ja joka muuten isännöi vaimonsa kanssa kuuluisia ”Sunday teas” Harwardin yliopistossa) ja joka kirjoitti Principa Mathematican yhdessä Russelin kanssa.
- Whiteheadin työ voidaan karkeasti jakaa kolmeen vaiheeseen (kasvukauteen):
I Matematiikka ja logiikka. (Niiden ykseys)
II Filosofia ja luonnontieteet (Tiede ei ole mahdollinen ilman syvää intuitiivista vakaumusta, että maailmankaikkeus on järjestynyt. Vakaumus luonnon perimmäisestä järjestyksestä on puolestaan seurausta vakamuksesta, että maailmankaikkeuden Luoja on Järjellinen olento… http://www.tapiopuolimatka.net/38 … Usko tieteen mahdollisuuteen joka syntyi ennen tieteen teorian kehitystä, on tiedostamaton johdannainen keskiajan teologiasta”

”Good is not only necessary to every becoming, becomings are necessare to the developement of God as a Consequent.”

Mikäli jollakin lukijoistani on järkevää ja järjetöntä sanottavaa kenenkään herran filosofiasta tahi elämästä tahi muista houreista, otan sen kiitollisuudella vastaan. Kun tuo ”jotain jo luulen ymmärtäväni” on niin kovin epävarma ja huojuva sielun&mielentila ajatellen lähestyvää tenttiä…

Tänään olen sitten tiirikoinut george Edward Moorea ja ajatusten harhaillessa suunnitellut käetöntä viinakaappikäkikellokirjahyllyä olkkariin.
Saisikohan Pietun tai Oskun moisen viikonlopulla rakentamaan?