kun ajelimme seitsemän jälkeen kohti Vaasaa. Ei paha näky ollenkaan, vaikka minun oman miellemaisemani kantilta väärää vuodenaikaa onkin.

Sitten kahvia ja maksamakkaravoikkari (Jos saisi sen hemoglobiinin nousemaan edes pikkuisen)ja nyt istun työkammarissa leivästä naisellisesti röyhtäillen ja miettien sukellanko sadistisiin poikkeamiin Timo K Mukan novellissa "Epäsuoria vihjeitä Bert Plotkan vaimolle" vai Hegelin estetiikan merkitykseen.
Iltapäivällä joka tapauksessa vuorossa soveltavaa kielentutkimusta. Siitä kolmen kirjan tentti vielä tässä kuussa.

Viikonloppusuunnitelmatkin alkoivat öisissä sipinöissä Heikin kanssa ottaa muotoaan.

Kyllä se tästä.