Toukokuu 2012
Ma Ti Ke To Pe La Su
 << <   > >>
  1 2 3 4 5 6
7 8 9 10 11 12 13
14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27
28 29 30 31      

Suosikit

Blogeja

Reinavate
Elma-täti
Kuplia
SatuSanna
Annika
Silmukatti
Tildan1962
Wempula
Vesivaskooli
SusuPetal
Adan äiti

Muut sivustot

Apteekkini
Vaasan yliopisto
Vöyrin kunta
Kiasma
Emma

Viimeksi luettu

Dan Brown: Kadonnut symboli

Roland Barthes: Tekijän kuolema

Jûrgen Habermas: The Future of Human Nature

Leo Vílen: Kaksi reikää sydämessäni

George R. R. Martin: Valtaistuinpeli

« PoikkeusbloggausEtätyöpäivä »

Jotain sitaatteja vinkiksi siitä, millä linjoilla ajatukseni tällä hetkellä harhailevat

Jotain sitaatteja vinkiksi siitä, millä linjoilla ajatukseni tällä hetkellä harhailevat

Ensinnäkin Kahlil Gibranilta lohduttava ajatus näin maaliskuulle ja jotain mitä kannattaa muistaa aina kun törmää Priimaostereihin:

Osteri sanoi vieressään olevalle osterille: "Tunnen suurta tuskaa sisälläni. Se painaa raskaana koko olmustani ja olen hyvin uupunut."
Ja toinen osteri vastasi kopeana ja itsetietoisena: "Kiitän taivasta ja merta siitä, etten tunne tuskaa. Olen terve ja eheä niin sisäiseti kuin ulkoisestikin."
Tuona hetkenä rapu kulki heidän ohitseen ja kuuli ostereiden puhuvan. Se sanoi sille osterille joka oli terve ja eheä sisäisesti ja ulkoisesti: "Aivan, olet terve ja eheä, mutta tuska, jota lähimmäisesti kantaa, on suunnattoman kaunis helmi."

Aarne Kinnunen on kirjoittanut:

"Taideteos on heikko vastustaja. Tarvitsee vain heittäytyä penseäksi."

Minä soveltaisin sitä laajemminkin. Ehkä jopa näin: "Elämä on heikko vastustaja. Tarvitsee vain heittäytyä penseäksi."

Ja kolmas sitaatti on sitten Platonin Fileboksesta:

Protarkhos: Emme me mitään menetä, jos tutkimme asian.
Sokrates: Kyllä sentään! Jos löydämme etsimämme, menetämme siitä aiheutuneen ongelman.

Kaikella on hintansa.

Pysyvä linkki 11.03.2009 14:07:07 , kirjoittaja satu Sähköposti , 508 katselua, Viipaleita,

4 kommenttia

Kommentti lähettäjä: Pipari [Vieras]
Hei, olen lueskellut lähestulkoon koko blogisi läpi samoin kuin ne lehtijutut, joita perheestäsi on tehty ja jotka ovat sivuilla. Ennen ole kuitenkaan kommentoinut. Ajattelin sitten korjata asian, vastavuoroisesti sanoa jotain.

Täytyy sanoa, että hyvin värikästä elämää on sinulla ja läheisilläsi. Perheesi tuntuu olevan suuri ja läheinen.Siitä tuntuu löytyvän myös kaikki maailman tunteet. Ja mikä tärkeää, ne kaikki tunteet mahtuvat siihen.

Olen myös useampaankin kertaan hämmästellyt, miten ehdit/jaksat/pystyt tekemään kaikkea yhtäaikaa. Etenkin lukuisat perhejuhlat ja niiden järjestäminen ovat ihailtavaa touhua. Ja sitten ylipäänsä arjen pyörittäminen, opiskelu, työt jne. yhtäaikaa.

Matkan varrella on sitten herännyt muutamia kysymyksiä. Tässä tällä kertaa yksi sellainen. Mikä sai sinut haluamaan rikkoa yksityisyyttäsi tällä tavoin? Onko koskaan kukaan lähipiiristä sanonut, että avoimmuus netissä häiritsee, sillä kuvia ja juttuja on myös muista läheisistä jatkuvasti? Onko koskaan tullut pelkoja, että blogia tai julkisuutta käytettäisiin sinua tai perhettäsi vastaan? Olisi mielenkiintoista kuulla.

Ystävällisin talviterveisin, Pipari,
parikymppinen opiskelijar (lakimies to be)
11.03.2009 @ 15:46
Kommentti lähettäjä: Tiina [Vieras]
Hmmm...noin kun on monta samanhenkistä sitaattia,pohdin kärsimyksen ja tuskan glorifiointia.Toisiahan tuska kypsyttää antamalla useimpia näkökulmia,toisia ihmisiä kapeuttaa.Mulla on nyt postvitutus tämän talven juttujen jälkeen.Riitelen päässäni ihmisten kanssa.Toivottavasti saan riidat pysymään siellä,koska tässä mielentilassa olen kohtuuton.Edellisistä kerroista olen sen kuitenkin oppinut,että ohi menee tämäkin vaihe!
11.03.2009 @ 17:09
Kommentti lähettäjä: Gina [Jäsen] Sähköposti
Pipari, arvaa vaan, on tuosta julkisuudesta keskusteltu ja keskusteltu.
Ja ehtiihän sitä, kun osaa järjestellä, delegoida, onhan monta toteuttajaa.
Välillä sitä jää ihmettelemään, kun jälkeenpäin lukee.
Paljon on myös asioita joita ei näy satun kirjoituksissa, ja vastavuoroisesti myös päältäpäin ei näy kaikkia tunteita mistä satu kirjoittaa (vai olenko sokea).
Kunpa muistais kiittää, eikä vaan olettaa että satu (+lapset) ymmärtävät tekojen olevan myös kiitoksia.
11.03.2009 @ 20:19
Kommentti lähettäjä: satu [Jäsen] Sähköposti
Moi Tiina,
Sitähän se vähän on; kärsimyksen ja tuskan glorifiointia. Osin sen kirvoitti mielenpileen keskustelu menestysteologiaan kallistuneen kahjon kanssa (Äyh!), osin epäilemättä sekin, että on maaliskuu ja kipeitä muistopäiviä...
Voimia postvitutuksen kestoon.

Hymy sinulle Gina.
Sinun tekojasi arvostetaan paljon korkeammalle kuin osaat aavistaakaan.
11.03.2009 @ 21:33

Jätä kommentti


Sähköpostiosoitettasi ei näytetä sivustolla.
HeikkoErinomainen
(Rivinvaihdot muutetaan <br />-merkinnöiksi)
(Seuraavalle kommentilleni sivustolla)
(Salli käyttäjien ottaa sinuun yhteyttä viestilomakkeella. Sähköpostiosoitettasi ei paljasteta.)