sanoi Wilma yhdestä teoksesta Kuntsissa. Herkullinen oivallus häneltä ja sopivampi kuin lapsi saattoi itse ymmärtää, olihan kyseessä suuri suomenruotsalaisen taiteen näyttely. Sisällä ei saanut kuvata joten tässä joitain otoksia " jo kulturoituneista" poispäin lähtiessä. ;-)

Ja taidepläjäyksen jälkeen käytin ruokkimassa ruumistakin yhden jäätelön verran ettei se aivan näivety hengen saatua yllin ja jopa kyllin ravintoa.

Kaikkein paras anti reissusta saatiin kuitenkin kotona, missä teimme näyttelyn opaslehtisistä yhdessä pikkuisten kanssa kollaasin. Ikiomaa taidetta:

Ja lopulta valmis taideteos lastenkammarin seinällä, kuvattuna Taiteilijoiden kera:

Aplodeja?
Teokselle saa taputtaa.
Tälle bloggaukselle ei.
Jäi Kismet olo - paljon hyvää, mitä ei sanotuksi saanut.
Lupasin kutenkin auttaa Keijoa yhdessä kouluhommassa ja koska olen jotakuinkin poikki jo nyt, en uskalla blogata syvällisemmin, etten unohdu tuumailuihini ja nuupahda ennen kuin olen Keijoäitelöinyt kyllin.
Palaan asiaan illemmalla tai aamummalla tai jollainmalla kumminkin...