Ja sitten onkin vuorossa se kolmas H eli Hand.

Uusavuttomuus on seurausta lapsuudenaikaisesta kaltoin kohtelusta. Jos lapsi ei osaa 12-vuotiaana keittää perunoita tai täyttää pyykinpesukonetta, hänen kasvattajansa ovat syyllistyneet lapsen pahoinpitelyyn tällä elämänalueella.

Kuulostaako väite provokatiiviselle? Se on tarkoituskin. Tämä on alue, jolla on yllättävän helppo livetä tekemään pahaa lapselleen. Kun rakastetaan niin vimmatusti niin halutaan silotella lapsen elämää. Pyykinpesu, ruoanlaitto, imurointi, auton renkaiden vaihtaminen, tiskaus, porkkanamaan kitkeminen ja niin edelleen. Ne kaikki ovat asioita joihin lapsella on OIKEUS tulla pakotetuksi. Lapsityövoiman käyttö on laitonta ja vaikkei sitä niin vakavasti ottaisikaan niin ovathan nuo kovin ikäviä ja aikaavieviä juttuja, että toki äiti tai iskä ne hoitaa, jotta Liisi ja Lassi saavat ”olla lapsia”, jupisee moni. Ja jos jompikumpi joskus roskat ulos viekin tai oman huoneensa siivoaa, niin siitä on sitten maksettava korotettua viikkorahaa tai muuta olemassaolokorvausta.
Minä olen tuosta vahvasti eri mieltä.

Ensinnäkin terveessä perheessä koti on kaikkien perheenjäsenten koti, joten kotityötkin ovat kaikkien perheenjäsenten yhteisiä töitä. Kun tiskataan tai imuroidaan niin ei ”auteta äitiä” ihan samalla lailla kuin ei äitikään pyykkiä narulle ripustaessaan ”auta Lassia”. Lassi ei maksa isälle siitä, että isä pesee Lassin huoneen ikkunat eikä isä maksa Lassille siitä että Lassi leikkaa nurmikon.
Yksi henkisen hyvinvoinnin peruspilareita on luottamus siihen että on tarpeellinen. En tarkoita että ihmisarvo olisi kiinni siitä kuinka paljon tai millaista työtä joku tekee. Sellainen ajattelu on sairasta höpötystä.
Sen sijaan terveellä ihmisellä on asiallinen luottamus siihen, että ilman hänen panostaan maailma olisi joiltain osin huonompi paikka. Laumaeläin nimeltä ihminen tarvitsee tiedon siitä, että hänen laumassaan on hänelle oma merkittävä paikkansa, voidakseen aidosti hyvin.
Joku voi sanoa, että johan se kun äippä rakastaa Lassia niin kovin tai se, kuinka Liisi on ”isin kullanmuru” luo lapselle paikan laumassa. Sellainen paikka on kuitenkin kovin hutera ja turvaton.
Mitä jos äiti onkin tänään väsynyt ja huonolla tuulella?
Tai mitä, herra paratkoon, jos isille ja äidille syntyy uusikin kullanmuru?
Ripustamalla alpsen olemassaolo vanhempien tunnesiteen varaan, saatetaan pahimmillaan pilata jopa ihmisen elämän pisin läheinen ihmissuhde, nimittäin sisarussuhde.

Lapsen laiminlyönti kotihoito-oppia jaettaessa on muutakin kuin lapsen perusturvallisuutta rikkovaa.
Koko kasvatusprosessi on luopumista. ”Teidän lapsenne eivät ole teidän lapsianne…” kuten Kahlil Gibran sen sanoi. ”Te olette eläviä jousia josta heidät singotaan nuolina maailmalle.”
Lyhyeksi ja räpiköiväksi jää sellaisen nuolen lento, jolta kasvattaja on salannut tiedon siitä kuinka arjessa tulee selviytyä ilman holhoajaa.

Tietenkään 12-vuotiaan ei tarvitse osata keittää gourmetillallista kahdelletoista eikä nelivuotiaan silittää kauluspaitoja. Kullekin ikäkaudelle on oma kehitystasonsa ja sen puitteissa rakastavat vanhemmat opettavat lapsille aina uusia taitoja. Terve 12-vuotias osaa kuitenkin ommella napin ja tajuaa missä järjestyksessä huone siivotaan. Eikä nelivuotiaalle tuota vaikeuksia järjestää kenkiä eteisessä tai kerätä leluja päivän päätteeksi oikeille paikoilleen. Käytännössä epäilemättä perustaidot opittuaan kukin perheenjäsenistä aikaa myöten ”erikoistuu” niihin kotitöihin, joista itse eniten nauttii (tai joita vähiten inhoaa). Se on mielestäni ihan ok. Sen jälkeen kun osaa jotain voi toki halutessaan päättää, ettei sitä tee tai vaihtoehtoisesti tekee mahdollisimman harvoin.

Käden taitoihin kuuluu mielestäni myös taito täyttää lomakkeita, asioida verovirastossa, tilata aika hammaslääkäriin ja niin edelleen. Kaikki nuo arjen hallintajutut, joiden mystifioiminen on lapsen tai nuoren vammauttamista ajatellen hänen itsenäistymistään.
Käden taitoihin lasken myös käytöstavat. Jos ei ole koskaan oppinut kättelemään tai syömään haarukalla ja veitsellä, esittämään suruvalitteluja tai onnitteluja tai muuta vastaavaa, on ”hukassa” sellaisissa sosiaalisissa tilanteissa, joissa luovitaan käytöstapojen avulla – eli käytännössä kaikkialla.
Käden taitoihin lasken myös…

ja loput voittekin lisätä itse. Koska lista on jotakuinkin loputon?

(jatkuu myöhemmin)