Lokakuu 2014
Ma Ti Ke To Pe La Su
 << <   > >>
    1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11 12
13 14 15 16 17 18 19
20 21 22 23 24 25 26
27 28 29 30 31    

Eilen facebookiin:

lähetti viikonlopuvierailulla olleet tyttärenpojat ja Ginan matkoihinsa (menevät appivanhempien kyydissä Kokkolaan, mistä Andreas Storbacka sitten noutaa heidät Vöyrille) sekä Heikin lasten kanssa elokuviin katsomaan tuota:

Nyt on vaan auki, että mitähän itse keksisi? Luettua ja telkkua tuijotettua on tultu ihan liikaakin - kyllästyttää ja silmiä kirvelee (punoittavatkin mokomat - jokin allerginen reaktio). Makuuhaavojen riskikin on melkoinen eli peti ei kutsu. Oli nimittäin välilllä vähän huonompi olo enkä hetkeen oikein muuta jaksanut. Tänään jo parempi eli jaksoin käydä kaupassa, vähän järjestellä, siivota ja kuoputtaa puutarhaakin. Keittiöön en sentään uskaltautunut. Se on (siivoamisen osalta) Ginan valtakuntaa silloin, kun hän on täällä. Huhujen mukaan moni on saanut tiskirätistä, kun on yrittänyt "alueelleen". Heikki ehdotti "leffanmittaista + 40 minsaa" (siis senaikaista, kun hän on poissa kotoa) hempeää hetkeä "rakastajani" eli kotisairaanhoidon Tonin kanssa, mutta sen käynneistä (eli "lemmenhetkistämme") tulee aina niin oksettava ja tutiseva olo ainakin yhdeksi vuorokaudeksi... eli - njääh! -jaksanen odottaa tuota "nautintoa" huomiseenkin (tai vaikka syyskuun 29. päivään vuonna 3014. Syyskuun 29. päivä vuonna 4014:kin käy hyvin. En ole turhan nipo tuossa suhteessa.)

Tänään vähän sairaalaa (uudet mömmöt ja kokeiluun Norspan-laastari), vähän pihatöitä, vähän kotitöitä ja paljon sensellaistelua.
Mukulat parhaillaan taidekoulussa ja Heikki heitä sinne ja sieltä kuskaamassa.
Pitäisi silittää, mutkun, mutkun, mutkun... se on melkein tylsempää kuin nettaus!

Pysyvä linkki 29.09.2014 18:02:00 , kirjoittaja satu Sähköposti , 1243 katselua, Viipaleita, 2 kommenttia »

Sinne ne menivät

eli Riku ja Niko (ja Gina) -appivanhempien kyydisssä- kohti Kokkolaa , jossa Anden piti tulla MEITÄ vastaan ja poimia kyytiinsä "palautettavat".
Olimme kyllä alunperin täysin asennoituneet viemään muksut Vöyriin asti.

Helkutin kaunis (ja työläs) ele kuitenkin! Monella (kellään muulla?) ei ole tuollaisia appivanhempia - tai vävyjä- ole!

Jeremias olisi halunnut mennä mukaan Rikua saattamaan, mutta poika ensin norpattiin ("Ei saa antaa kaikkea periksi!" - Olen periaateessa samaa mieltä, mutta ko. tilanteessa en ollut. Jeremiaksen ja Rikun yhteisen ajan väheneminen on YKSI niistä isoista asioista, jotka aikoinaan ja yhä Ouluun muuttamisen osalta mietityttivät/mietityttävät...) Ja sen jälkeen harhautettiin. Onneksi onnistuneesti.

https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=GV1vT1sPq54

Heikki vei siis "harhautuksena" itsensä, Wilman ja Jeremiaksen, leffaa katsomaan, etteivät haikailisi niin kovasti Rikun perään.

Mummelia sen sijaan ei viety elokuviin ("Sinun pitää levätä" - siinäpä fraasi, jota olen alkanut inhoamaan yli kaiken") eli mikään ei estä haikailua sen pienen/ison pojan perään, joka toissa iltana juuri ennen nukahtamistaan tuumi, jotta "Rakastan sinua tosi paljon, mummi".
Oli muuten ihan "sairaan cool" tapaaminen pitkiin aikoihin, jolloin - Nikoa ei tietenkään - mutta Rikuakaan ei nolottanut suukot, halit, kainalossaolot (tai edes niiden pyytäminen)...
Vahva ja itsetuntoinen jäbä.
Kyllä siitä mies tulee!

Oikea Mies!

Pysyvä linkki 28.09.2014 16:30:00 , kirjoittaja satu Sähköposti , 519 katselua, Viipaleita, Jätä kommentti »

Perjantaina tuli valtava puukuorma

Niillä selviämme varmasti talven yli ellei uusi jääkausi ole alkamassa.
Perjantaina tulivat myös viikonlopun viettoon Gina, Riku ja Niko.
Ihan sillä käynnillä en selviä talven yli, mutta hetken aikaa eteenpäin kumminkin.

Eilen illalla oli se odotettu Zombie-walk.
Kuvia siitä myöhemmin.

Alkumaistiaisia löytyy tuolta: http://www.kaleva.fi/uutiset/galleriat/elavat-kuolleet-taas-oulussa/8796/2019951/#kuva

Ja sitten omia.

Ginalta löytyy enemmän.

Pysyvä linkki 28.09.2014 09:41:00 , kirjoittaja satu Sähköposti , 311 katselua, Viipaleita, 1 kommentti »

Illansuussa jokunen tunti pihatöitä

eli haravointia ja kukkapenkkien siistimistä.
Ämpärillinen omenoitakin käytiin heittämässä Tertulle.
(Lapset poimi sillä aikaa kolmisen ämpäriä uusia eli omenavuoren koko keittiössä ei ole ainakaan kutistunut!)

Iltasuihkun jälkeen pyysi Heikki että "Jos taas niitä kynttilöitä sytyttelisit, kun niistä tulee niin kodikas olo..."
Tuli hyvä mieli. Sytyttelenhän minä, mutta mukava kuulla etten vain omaksi ilokseni.

Pysyvä linkki 25.09.2014 20:31:00 , kirjoittaja satu Sähköposti , 960 katselua, Viipaleita, Jätä kommentti »

Minä puren kynsiäni

Olen purrut lapsesta asti ja jo vuosikymmeniä sitten hyväksynyt sen, että "niin se vain on" ja keskittynyt isompien vikojeni korjaamiseen.
Viime vuosina on kuitenkin kerran pari vuodessa tullut jaksoja, väliin kuukausienkien mittaisia, jolloin "niin" ei enää olekaan.
En tiedä miksi.
Ettekä kyllä usko, miten ärsyttävää se on!
Viilasin aamulla pois yli puolet, mutta silti minulla on taas vaihteeksi sormet, joilla "ei voi tehdä mitään, kun kynnet ovat koko ajan tiellä!"
Ja YÖKS! mitä noiden alle koko ajan kertyy!

Käynnistin imurin, astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen enkä muutenkaan venynyt aamulla pedissä yhtä "Kellarin kunkku"- jaksoa pidempään.
Vaikka Cymbaltan pitäisi ensimmäisen kahden-kolmen viikon ajan oikeastaan toimia toimintakyvyn palautumista vastaan eli sitä vähentävästi (ennen kuin se alkaa toimia toivotusti) niin ilmeisesti on olemassa jokin psykologinen taso, jolla se kuitenkin toimii alusta asti toivottuun suuntaan... "Ongelma tiedostettu, korjausliikkeet tehty, kyllä se tästä pikkuhiljaa korjaantuu" -taso.

Pysyvä linkki 25.09.2014 13:10:00 , kirjoittaja satu Sähköposti , 338 katselua, Viipaleita, 3 kommenttia »

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 ... 932 >>