Syyskuu 2014
Ma Ti Ke To Pe La Su
 << <   > >>
1 2 3 4 5 6 7
8 9 10 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
29 30          

Wilma on alkanut lukemaan

eli Tiitiltä pöllityt Harry Potterit menevät - ei enää sivuttain vaan nyt jo kappaleittainkin!
Hemmetti, kun noita ei ole aikoinaan tullut hankittua ruotsinkielisinä!
Olisivat mukulalle enemmän hyödyksi silloin...

Pysyvä linkki 16.09.2014 21:31:00 , kirjoittaja satu Sähköposti , 280 katselua, Viipaleita, 1 kommentti »

Rössöperunat

ovat kuulemma perinneruokaa täälläpäin maata. (Kuulin tämän terkkarireissulla)
Sisältävät ainakin verta (veripalttua?), perunoita, sipulia ja pekonia/läskiä.
En tunnista reseptiä eikä googlekaan ollut kovin antelias, kun sitä hain.

Hyviä ohjeita moisen muonan oikeaoppiseen valmistamiseen siis otan ilolla vastaan...jos jollain semmoisia on.

Wilma kuulemma tällä hetkellä inhoaa "rössöä" yli kaiken koulullaan (itsekin inhosin melkein oksetukseen asti aikoinaan koulun paksuja, kumimaisia verilettuja - vaikka samaan aikaan Allin kotonatehdyt ohuet ja rapeat veriletut olivat ihan ok. Jopa niin ok, että olen satunnaisesti miettinyt yritystä paistaa moisia kotonakin... ) ja samaistumisestani huolimatta minua vähän mielenpielessä "kiukuttuttaa".
Ruoan, minkään ruoan, inhoaminen, on ehkä inhimillistä, mutta ei "Oikein".
Se on merkki ajan ja kulttuurin vääristyneisyydestä.

Tänään siis kotimenyyllä vanhanajan läskisoosia pottujen kanssa.
Ihan kiusallani sitä kokkaan - Wilma kun yhtenä päivänä valitti, että jossain koulun kastikkeessa tai sopassa oli ollut "läskiä" mukana.
Ei uskonut, kun kerroin, että itsekin on jotakuinkin koko ikänsä porsaan läskistä pitänyt, ainakin soosissa perunoiden kanssa.
Hyvin paistettuna ja kunnolla sipuloituna&maustettuna. Sivuun vähän vihanneksia niin à vot!

Tai, noh, olisi á vot, jos vielä jotain söisinkin...
Nyt "vottakoon" muut.

---
Edit: Olisi pitänyt googlata sanalla "rössypottu".
Sen kun tein niin alkoi tuloksiakin löytymään!

Pysyvä linkki 16.09.2014 16:15:00 , kirjoittaja satu Sähköposti , 239 katselua, Viipaleita, 3 kommenttia »

Ihan kaikkea en allekirjoita, mutta kovin moni osuukin

Eli Kodin Kuvalehden "Tajusin tulleeni keski-ikään" (Itsehän olen jo myöhäiskeski-ikäinen - ihan suosista) -lista:

Tajusin tulleeni keski-ikään...

Kun peilistä katsoi äitini. - (Omassa peilissäni on mummoni, ei äitini.)

Kun peilistä katsoi isäni.

Kun tyttäreni näytti yhtäkkiä ihan minulta, mutta minä en enää näyttänyt itseltäni, vaan äitini 80-luvulla kuolleelta Raija-serkulta. - (Pari vuotta sitten sukujuhlissa
vanhimmat sukulaiset puhuttelivat esikoistani minun nimelläni.)

Kun huomasin kasteilmoituksista, että vauvoille annetaan minun nimeäni.

Kun ajoin ensimmäistä kertaa partakarvani. Samana aamuna tajusin myös, mitä tarkoitusta varten kulmakarvageelit ovat. Kulmakarvani olivat kasvaneet yhtäkkiä triplamittaan.

Kun huomasin hihkuvani innosta pestessäni ikkunoita Kärcherin ikkunapesurilla. - (En ole kokeillut, mutta kieltämättä voisin... Toistaiseksi menen kuitenkin "teinipowerilla" eli Tiiti saa pestä.)

Kun miesystäväni tytär sai lapsen. Tajusin tapailevani pappaa.

Kun äitini täytti 86 vuotta. - (Äiti on 72 eli ei lähelläkään 86:tta. Hän on myös noin 10 kertaa aktiivisempi kuin minä eli tämä ei osu ollenkaan. Luultavasti - nykyennusteen mukaan- kun minä aikanaan olen 86, äitini on jotenkin redusoitunut 60-vuotiaaksi.)

Kun Alkossa ei kysyttykään papereita vaan teititeltiin.

Kun uskalsin viimein erota.- (Ei kuulu suunnitelmiin.)

Kun kaupanmyyjät, lääkärit ja remonttimiehet alkoivat näyttää lapsilta, jotka joku on vahingossa päästänyt töihin. - (Kun lapsi sai lapsen ja Tanjan kanssa ennalta tavattiin leikkaava kirurgi, teki kovasti mieli kysyä "Tietääkö äitisi että saat täällä käyttää teräviä veitsiä, joilla voi tulla pipi?")

Kun posti toi varhaiseläkepäätöksen.

Kun ostin kaksiteholasit myyjältä, jonka äiti olisin voinut olla.

Kun näin auton peruutuspeilistä naamassani pystyviivan, jota luulin auton avaimista tulleeksi likatahraksi (se oli ryppy).

Kun komea nuorimies katsoi minua ratikassa, mutta ei flirttaillakseen, vaan antaakseen paikkansa. Noustessaan hän sanoi: "Madam."

Kun kosmetiikkaosaston myyjät alkoivat tuputtaa maksaläiskävoidenäytteitä, vaikka en pyytänyt.

Kun maksaläiskät ilmestyivät. - (Minä kind of pidän niistä. Ne ovat jotenkin "kotoisia ja maanläheisiä", mutta toki ne vaikuttavat siihenkin, miksi näytän nykyään mummiltani...")

Kun meikkaaminen alkoi kestää kahden minuutin sijasta 25 minuuttia. - (Lopetin koko meikkaamisen 10 minsan kohdalla jo vuosikymmeniä sitten.)

Kun kävelimme ystävättäreni kanssa ulos ravintolasta, ja ulkona jonottava nuorimies puuskahti: "Vihdoin jossain alkoi bingo."

Kun huomasin lukevani lehdestä ensimmäisenä kuolinilmoitukset.

Kun kuulin vislauksen ja käännyin. Silloin tyttärenpoikani sanoi: "Se ei ollut sulle, mummu."

Kun olin Ruotsin-laivan tanssilattialla. Jostain iski ajatus: "Ei. Tämä lava on mulle liikaa. En kuulu tänne." Se oli kamala, fyysinen kasvukipu, jonka pystyn tuntemaan vieläkin.

Kun heräsin ensimmäisiin kuumiin aaltoihini. - (Jos synnyttää 9 kertaa se vaikuttaa kroppaan ja aikanaan pääsee noissa aaltoiluissa vähällä. Aallot ovat olleet kovi satunnaisia ja yhdellä kädellä laskettavia.)

Kun huomasin, että ikätoverini käyttäytyvät kuin keski-ikäiset. - (Tämä "ongelma" on ollut 20+ -iästä eteenpäin eli ei ikäkorreloi.)

Kun jarrutin ensimmäisestä kertaa pyöräillessäni alikulkutunneliin.

Kun kävelin Etelän-lomalla bikineissä peiliseinän ohi, enkä tajunnut, että kuvajainen olin minä. Kävelin 20 metriä ohi, ennen kuin tieto iski tajuntaani: "Hell. That's me?"

Pysyvä linkki 16.09.2014 12:52:00 , kirjoittaja satu Sähköposti , 116 katselua, Viipaleita, Jätä kommentti »

Wilma tuli kesken päivän kotiin

Jonkinlaista pikkulenssua pukkaa , semmoista, josta en tavallisesti ollenkaan huolestuisi.
Nyt kun vain pimulla sattuu korvaan (siihen terveeseen, joka vielä kuulee) niin varasin kumminkin lääkäriajan.
Kolmen jälkeen käväistään lääkärillä näyttämässä pipiä.
Varmuuden vuoksi siis mennään - jos nyt jotain oikeaa "varmuutta" ylipäätään on olemassakaan.
Tuota korvaa nyt kumminkin vaalii toisin kuin "täyskuulevalla" lapsella...

Muussa päivän ohjelmassa on ollut kotitöihähtelyä, silitystä ja leivontaa.
Tein huomiseksi 24 omenamuffinsia (ja omin, pienin, pullein jaloin kipitin kaupoille hakemaan pahvilautaset, muovilusikat ja vaniljakastiketta) Wilman luokalle (Heillä on huomenna kolmen päivä eli saavat syödä "mellistä") eikä "omenakasa" pienentynyt edes silminnähtävästi - puhumattakaan siitä, että uusiakin pitäisi käydä pihalta poimimassa.

Huomenna siis "uusi yritys" - eli jos eftiksen porukalle tekisi samanlaisen satsin...?

Illemmalla "huoneidenvaihtoraivausta". Sitä riittää monelle, monelle päivälle, kun tekee lempeään tahtiin.

---

Edit:

Tulehdushan niissä oli. Korvissa siis. Pimu saa olla pari päivää kotona ja popsia antibioottia.
Täysin terveen oloisena silti puurtaa kirjoja, ompeluksia ja - juuri nyt - suihkua.
9 v on helkutin paljon parempi sairastamaan lenssua kuin 40+ v?
Samoilla veriarvoilla olisin luultavasti puolikuollut ja pedinpohjalla - en tappelisi pikkuveljen kanssa...

Pysyvä linkki 15.09.2014 13:50:00 , kirjoittaja satu Sähköposti , 483 katselua, Viipaleita, 3 kommenttia »

Nyt hehkutan!

Miaa (Anna-Maria Nyman - Wilman opettaja) ja Svenska Privatskolan i Uleåborg:ia.
En ekaa kertaa hehkuta, mutta hehkutan yhtä hyvästä syystä kuin aiemminkin.
Ohimennen tuossa kesken aamutappeluiden ("Väärät vaatteet. Emmä noita halua.", "Hiukset takussa - sun vika , kun et niitä illalla suihkun jälkeen setvinyt", "Äiti on tyhmä, kun hoputtaa" ja "Miksi on pakko syödä aamupalaa?") Wilma mainitsi, että "Tänään taitaa tulla se uusi tuoli koululle".

Uusi tuoli?

"Niin , joo. Mä saan kuulemma sellaisen pyörivän tuolin tän mun kuulovamman takia. Että on helpompi kääntyillä seuraamaan opetusta eri suunnista."

Äidillä on taas vaihteeksi

-olo.

Pysyvä linkki 15.09.2014 10:26:00 , kirjoittaja satu Sähköposti , 119 katselua, Viipaleita, Jätä kommentti »

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 ... 929 >>