Viipaleita

Toteutuneita toiveita

Ole varovainen, mitä toivot, sillä toiveesi voi toteutua.

Vuosituhannen loppuun oli vielä pitkästi toistakymmentä vuotta kun,
me istuttiin siinä karvalankamatolla kaikki kuusi,
niin kauniina ja rohkeina paljon ennen
kuin kukaan siitä saippuaoopperasta mitään tiesi,
esipuberteetissa ja keskiolutkännissä.
Kyllä se kusetti.

Me pistettäis paremmaksi,
oltiin voittamattomia.

Vain minä en haaveillut
maailman pelastamisesta, urasta,
mullistavista keksinnöistä.
En edes Pulizerista vaikka
etusormessa oli kynänkänsä jo silloin.

Mutta joku päivä minusta tulisi
viisas vanha nainen, julistin
ja korkkasin uuden pullon.
Jo vain, oikea mummojen mummo!

Mistäpä minä olisin tiennyt mistä se viisaus kasvaa;
eletyistä erheistä
kivusta ja kyynelistä.

Kahta vuosikymmentä myöhemmin minä heikkoina hetkinäni toivon että
olisin sittenkin laskenut rimaa ja
tähdännyt vaikka pelkkään Nobeliin.

Fulfillment of Hopes

Be careful what you wish for
because your wish just might come true.

It was more than a decade to the millennium when,
all six of us were sitting on the hair carpet,
so bold and beautiful much before
anyone knew about the soap opera
in prepuberty and lagerdrunkennes
And man did we have to piss

We would do it better
we were invincible

I was the only one not dreaming
about saving the world, about a career,
revolutional inventions.
Not even about a Pulizer price
even though I had a callus on my forefinger already.

But someday I would be
a wise old woman, I declared
and opened a new bottle.
Right, a granny of grannies!

How should I have known
where the wisdom grows;
from all the mistakes lived
from pain and tears.

Two decades later in my weak moments
I wish that
I would have lowered the bar
and would have only aimed for a Nobel.